Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


perjantai 17. elokuuta 2012

Koulu alkaa...

Kuten jo esittelyssä kerroin niin hiukan sattumankin kautta päädyin opiskelemaan tarpeiston valmistusta ja ala tuntuu oikealta ja nyt kun oikea ala löytyi, niin hain ja pääsin kouluun.

Vaan eihän se ihan niin helppoa ollut - että haetaan ja päästään - kyllä siinä oli pääsykokeet välissä ja niihin liittyvä ennakkotehtävä. Ennakkotehtävä jo pisti harmaat aivosolut työhön ja jouduin miettimään, että pitäisikö tulitikkutuoli tehdä tulitikuista vai askista, tehtävänanto kun antoi ymmärtää ihan kummin vaan. Tässä sitten minun ratkaisuni asiaan.



Pääsykokeiden jälkeen oli tosi epävarma olo, että miten oli mennyt vai oliko mennyt lainkaan edes sinne päin kuin oli tarkoitus. Rautalankapää oli työläs ja itse oli vaikea arvioida, että oliko siinä mitään omaa näköä. Maalatusta paperikuutiosta tai särmikäästä, jossa oli kaksi pyrmidia kannat vastakkain, oli ihan yhtä vaikea sanoa, että oliko se lainkaan sellainen kuin odotettiin. Särmikäs oli kyllä mallin mukainen, mutta se kuvionti... oi voi! No, ehkä ne olivat riittävän vakuuttavia, kun tässä sitä nyt ollaan - opiskelijana!