TYÖHARJOITTELU
Kaksi viikkoa työharjoittelussa on mennyt ihan vilauksessa ja olen viihtynyt oikeinkin hyvin. En nyt vieläkään sano, että olisin turhaan jännittänyt työharjoittelua, mutta se meni kyllä nopeasti ohi. Ehkä se toisaalta oli ihan tarpeen, vaikka itseluottamus on hyvästä, niin onko kuitenkaan aina tarpeen mennä takki auki tilanteisiin, joista ei mitään tiedä. Vaikka harjoittelupaikka on hyvä ja ohjaajat tosi mukavia, niin silti tulee itselle turhautumisen tunteita; en ole tarpeeksi hyvä ja nopea, enkä osaa enkä tiedä, mutta toisaalta juuri tämän takia nyt olen harjoitelussa; olen oppimassa, uusia asioita ja tekniikoita ja myös sen, että mikä on tällä alalla riittävän nopeaa ja hyvää.
Harjoittelusta en voi valitettavasti kertoa oikeastaan mitään, muuta kuin, että olen viihtynyt ja olen päässyt tekemään niin uusia juttuja kuin myös korjaamaan vanhaa; hyvää oppia molemmat. Koulussa jo ohjeistettiin, että emme kirjoittaisi harjoittelusta, ettei salaisuudet vahingossa tulisi julki ja totesimme ohjaajan kanssa, että pidetään tästä kiinni. Mutta sormet ovat kuitenkin syyhynneet, että olisipa kiva päästä kertomaan tästä kaikesta täällä blogissa, mutta ei nyt sitten kuitenkaan. Ammatillisesti olen jo oppinut ihan uusia asioita, joista saattaa myös olla joskus hyötyä ihan myös ammatin ulkopuolellakin ja näihin saatan sitten myöhemmin palata harrastuksissa, mutta katsotaan, että miten ennätän mitään harrastaa; työmatkat kun lyhentävät iltaa ihan kiitettävästi ja aika tuntuu olevan kortilla.
Työharjoittelu on ihan ehdottoman hyvä asia ja jään innokkaana odottamaan, että jos olen kahdessa viikossa ennättänyt jo kaikenlaista, niin mitä loppu kolme kuukautta tuokaan tullessaan. Vaan tämä tästä työharjoittelusta, mutta palailen mahdollisesti muiden juttujen osalta asiaan.
