Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


maanantai 6. tammikuuta 2014

Työssäoppiminen

VIRKISTYSPÄIVÄ TALLINNASSA

Tämä tulee kuukauden myöhässä, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Tekniset vimpaimet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia ja jos sainkin tietokoneen viimein toimimaan, niin sitten puhelin ei enää suostunut yhteistyöhön tietokoneen kanssa. Kuvia ei saanut siirrettyä tai jos saikin, niin sitten niitä ei enää saanut liitettyä blogiin. Nyt eletään haurasta rauhan aikaa ja katsotaan, että mitä ennätän kirjoittaa tämän hauraan rauhanomaisen rinnakkaiselon aikana.

Vaan tässä on nyt lyhykäisesti virkistyspäivästä Tallinnassa Teatterikorkeakoulun näyttämän ja tarpeiston kanssa. Päivä on lyhyt aika kierää Tallinnaa, mutta kyllä siinäkin yllättävän paljon kuitenkin ennätti. Tässä portaat ei mihinkään tai johonkin, mutta olivat vaan niin kuvaukselliset. Muurin kupeesta löytyi sisäpiha, jossa oli portaat ylös ja oven takana taas portaat alas ja pieneen taiteen myyntinäyttelyyn.


Päivä oli kaunis ja jopa keväinen, vaikka elettiin joulukuun alkua. Tämäkin on sisäpihalta, mutta napattu teatterimuseon ikkunasta.


Teatteri- ja musiikkimuseossa oli valokuvaaminen kielletty, mutta olin jo lipunmyynnissä kysynyt kuvaamisesta ja minulle oli vastattu, että saa kuvata ilman salamaa ja opas vielä vahvisti saman, niin minä sitten kuvasin ovenpielessä olleesta kiellosta huolimatta ja ilman salamaa.

Musiikkimuseon puolella oli erilaisia mekaanisia soittimia esillä ja suurin osa oli vielä täysin toimintakuntoisia.


Tässä yksityiskohta erään mekaanisen soittimen sisältä; rullassa olevat kohoumat osuvat pieniin kieliin, joista sitten syntyy ääni. Tämä kovasti yksinkertaistettuna ja lyhykäisesti selvitettynä.


Musiikkimuseosta löytyi myös yksi maailman vanhimmista pianoista 1770-luvulta;  tarkka valmistusvuosi taisi olla 1771. Hiukan erinäköinen kuin nykyiset, mutta ei nyt niin paljoa kuin olisin luullut.


Jonkinlainen piano se kai oli tämäkin, mutta oli vaan niin herttainen nököttäessään omassa nurkassaan.


Teatterimuseoon ei sitten kuitenkaan päästy, vaikka se oli päätavoitteemme, koska se oli remontissa ja seuraavan kerran sinne on pääsy vasta keväällä tai ensi kesänä.

Kävelimme sitten kaupungilla ja ennätimme myös kiertämään Tallinnan joulutoria. Vaikka sää oli keväinen, niin tunnelma oli aika jouluinen kuitenkin ja torilla riitti hyörinää.



Koska aikaa ei ollut paljoa, niin oma toiveeni oli, että ennätettäisiin teelle ja kakulle teatterimuseon lisäksi. No, vaikka teatterimuseo jäi näkemättä, mutta palatessamme laivalle pysähdyimme pienen kahvilaan kahville ja minä sain teeni ja kakkupalani; erinomaista suklaakakkua, jossa oli reilu kerros valkosuklaata päällä.


Silloin kuin aikaa on vähän, niin en yleensä edes ota tavoitteeksi ennättää ostoksille, mutta jotain sentään löytyi; ostin hiukan villaa huovuttamista varten; nyt sitten pitäisi vaan ryhtyä taas tuumasta toimeen ja tehdä villasta jotain.


Makeaksi lopuksi

Nyt kun tämä blogi jo hiukan lipsahti ruoka-blogin puolelle, niin jatkan vielä vähän. Viimeisenä päivänä työharjoittelussa halusin viedä jotain läksiäisiä ja tein sitten hyväksi havaitsemaani mustaherukka-brownieseita. Mustaherukoita ja tummaa suklaata, niin sehän on jo melkein terveysruokaakin, niin aina vaan paremmalla syyllä.


Munat ja sokeri vaahdotetaan, sitten lisätään muut; rasva, johon on sulatettu suklaa mukaan, jauhot, kaakao, vaniljasokeri ja leivinjauhe. Sekoitetaan tasaiseksi ja kaadetaan matalaan vuokaan.


Ripotellaan pinnalle mustaherukoita, paistetaan ja annetaan jäähtyä ja nautitaan hyvässä seurassa; tällä kertaa sitten tosiaan viimeisenä työharjoittelupäivänä tarpeistossa työhönopastajien kanssa.


Ihan vaan vinkkinä niille, joita tuo ohje tarkemmin kiinnostaa, niin se löytyy Yhteishyvä-lehden verkkosivuilta ja Hesarin verkkosivuilta löytyy toinen hiukan samantapainen ohje, mutta tällä kertaa inkiväärin ystäville; kolmen inkiväärin suklaaruudut. Kannattaa kokeilla ja vaikka molempi parempi, mutta ehkei nyt ihan samalla kertaa.