Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Suolainen ruoka

SUSHIA JA SOIJAKASTIKETTA

Viime vuonna jo aloitimme valmistelemaan ruokaa valitsemastamme kirjasta. Vaikka Siilin eleganssi sijoittuu Ranskaan ja Pariisiin, niin valitsin kirjan ruuista kuitenkin sushin työn alle. Portinvartija Renee tutustuu taloon muuttaneeseen japanilaismieheen Kakuro Ozuun ja tämä tarjoaa Reneelle sushi-aterian.

Makit


Viime keväänä lähdin hakemaan kuvia sushista ja etsimään materiaaleja, joista sushia voisi valmistaa. Aloitin levästä ja kehystäjiltä löytyi sopivaa paperia, mutta väri oli hakusessa.


Kokeilin erilaisia yhdistelmiä, pyrkimyksenä kuitenkin, ettei paperin kiilto ja läpikuultavuus katoaisi. Viimein keksin sellakan sopivilla väripigmenteillä maustettuna ja kas, minulla oli valmiita leväarkkeja odottamassa täytettä.


Tutkin makien täytteitä ja säilötty retikka, kurkku, tonnikala ja lohi ovat yleisiä, näistä valitsin sitten retikan, kurkun ja lohen. Tein säilöttyä retikkaa Finnfoamista leikkaamalla ja maalaamalla akryylimaaleilla, kiiltoa sain Findispillä.


Kurkut valmistuivat niin ikään Finnfoamista muotoilemalla ja maalamalla akryyliväreillä. Kurkun vetisyyttä on haettu Findispillä.


Lohta tarvitaan sekä makien täytteeseen että nigirien päälle ja siinä kokeilin monenlaisia eri vaihtoehtoja. Minulle oli jäänyt sopivasti värjättyä Revulteksiä, jota sitten leikkelin ja liimailin vaaleaksi värjätyn (nuken tossun kärkien jämäpalat) Revulteksin kanssa erilaisiksi paloiksi. Näiden ongelmana oli aina se, että niistä tuli liian kovia ja jäykkiä, jotta ne toimisivat lohena nigirien päällä. Etsintä siis jatkui ja työssäoppiessanikin tulin kokeilleeksi lohta erimuodoissa, mutta ratkaisua ei vielä löytynyt.



Nigirit

Riisi tuotti myös päänvaivaa, sillä aitoa riisiä ei voi käyttää mahdollisen ötökkä-vaaran takia. Päätin kokeilla kuumaliimaa ja opettajan neuvosta tiputtelin sitten kuumaliimaa vesiastiaan ja sain pieniä liimapisaroita.


Tässä tuo materiaali odottaa sekoittamista valkoiseen akryylimassaan. Sushi-riisi on hiukan läpikuultavaa, joten kokeilu oli vaivan arvoinen; tulos oli sopivasti riisin näköinen. Myöhemmin keksin, että riisiä voisi kokeilla myös tekemällä kuumaliimasta vesiastiaan pitkiä nauhoja, jotka sitten leikkaisi sopivasti riisin mittaisiksi pätkiksi, mutta tällä kertaa nyt näin.


Nigirin muotoa on haettu muotoilemalla ensin Finnfoamista pieni pohja, johon on lisätty riisiä päälle. Riisi on sivelty Findispillä, jotta siihen tulisi sopiva kiilto.


Nigirien päälle tuleva lohi tuotti päänvaivaa. Päätin viimein kokeilla, että kuinka akryylimassa muotoutuisi lohifileiksi. Tein massata sopivia kökköjä, jotka sitten silottelin veden kanssa oikean muotoisiksi. Pinnan kuivuttua maalasin akryylivärillä pohjan ja lohifileen kuvion. Tällaisenaan fileet olivat liian paksuja, mutta kun leikkasin niistä pois osan sisäpinnan kuivumatonta massaa, niin fileet asettuivat nätimmin riisikeon päälle ja tulos näytti oikeammalta.


Alusta susheille

Ennen sushien lopullista kokoamista tein niille pienen puualustan kuvassa näkemäni mallin mukaan. Poratappiliitokset ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä ja niin sellaiset tulivat tähänkin. Vaneri on löydetty puupuolen jätelavalta.


Vaneri oli sopivasti kiiltäväpintaista toiselta puolelta, joten pintakäsittelyä ei tarvita. Sahasin palat sopivaan kokoon, hioin reunat ja liitin jalat poratapeilla tarjotinlevyyn kiinni.



Sushi-annoksen kokoaminen

Makit ovat saaneet muotonsa. Kuumaliima-akryylimassa -riisin käsittely oli sotkuista puuhaa, joten siitä työvaiheesta ei sitten kuvia saanut, mutta tässä makit ovat jo valmiita odottamassa annoksen kokoamista.


Kiinnitin lohet nigirien päälle osin niissä olleen kuivumattoman akryylimassan ja kuivuneissa kohdissa kuumaliiman avulla. Lohifileissä on päällä kerros Findispitä. Sushi-palat kiinnitin alustaan kuumaliimalla. Geelikynttilä toimii soijakastikkeena. Geelikynttilän olin jo viime keväänä sävyttänyt suklaisia viski-tartaletteja varten ja totesin, että vaaleassa astiassa se toimisi soijakastikkeena ja säilytin ylijääneen seoksen.



...ja vielä yksi pihvi lihansyöjille muuten vaan

Meillä oli myös tehtävänä tehdä jotain lihaa tai kalaa ja minä päätin tehdä pihvin, jonka voisi laittaa raakana pannuun, kääntää ja ottaa kypsänä lautaselle. Eli toinen puoli olisi raaka ja toinen kypsä.

Työ alkoi muotoilemalla vaahtomuovipatjaa sopivan muotoiseksi. Alkuun maalasin vaahtomuovipatjaa suoraan, mutta lisäsin siten pintaan sukkahousua, jotta väri tarttuisi paremmin.


Raa'an lihan väri ja marmorointi oli yllättävän hankalaa ja en ehkä ihan parhaiten tässä onnistunut, mutta jos tätä katsoisi tosi kaukaa, niin kai sitä voisi lihaksi luulla.


Kypsässä lihassa onnistuin hieman paremmin. Liha on paistettu parilalla, joten tummat jäljet ovat siitä. Olisiko tämä jo hiukan ylikypsää? Revultex-pinta puuttuu vielä.


Nyt pinnassa on hiukan revulteksiä tai ehkä enemmänkin kuin hiukan, koska ensimmäinen kerros kuoriutui pois. Revultex kun ei kuulemma tartu kunnolla akryyliväreillä maalattuun pintaan. No, ei kun uusi kerros pintaan ja hiukan Findispitä päälle, jotta lihaan tulisi rasvaista kiiltoa.


Viimeinen revultex-kerros oli hiukan värjätty väripastalla ja vaikka ero ei juurikaan näy, niin lihan marmorointi on ehkä hiukan parempi tai sitten ei. Lisäsin myös raakaan lihaan hiukan Findispitä pintaan ja pihvi on valmis. Ei ihan malli-suoritus, mutta jos ihan takarivistä katsoisi, niin saattaisi ehkä mennä läpi tai sitten ihan tavallinen sali ei vaan riitä; tarvitaan stadion. Tarvittaessa pidän tiedotustilaisuuden asiasta myöhemmin.