Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Habitare-messut 2012 Helsingissä

Perjantai-aamu bussissa ja määränpäänä meillä on Helsingin Messukeskus ja Habitare-messut. Tehtävänä tutustua osastoihin, joissa on kierätystuotteita, tutustua valaisimiin, tarkkailla ledien käyttö ja selvittää mitä led-valo on, kerätä esitteitä, piirtää, kirjoittaa ja kuvata, jos se on sallittua.

Jo heti Messukesuksen ovella hengästyttää; niin paljon nähtävää, niin paljon osastoja ja niin vähän aikaa. Ja kun on vielä tehtäviäkin suoritettavina. Heti ensimmäiseksi valaisinosastolle ja tutkiman valaisimia ja selvittämään led-valoa. Jo alkuun joku meistä muisteli, että se on matalavirta valoa ja tarkempi kysely selvitti, että led-lyhenne tulee sanoista light-emitting diode. Vie todellakin vähemmän sähköä kuin  hehkulamppu ja toisin kuin hehkulamppu se ei tuota lämpöenergiaa. Komponentit ovat todella pieniä, joten materiaaliakin kuluu vähemmän. Ohutta valaisinnauhaa tarkistellessa led-komponentit olivat vain muutaman millin kanttiinsa.

Vaan tässä sitten löydettyjä kiinnostavia valaisimia: voisiko uskoa, että nämä lamput eivät ole keramiikkaa, vaan terästä? No, muotoilijana on ollutkin paljon keramiikan parissa työskennellyt muotoilija Ole Jensen, joten ehkä se selittää asiaa hiukan? Valaisimet ovat Louis Poulsenin osastolta.


Entä uskoistko, että tämä on tehty aaltopahvista? Valaisin löytyi Mecan tai Lisävoiman osastolta; oliko lamput Mecan ja urakointi Lisävoiman vai päin vastoin?


Tämä on tehty pellavakankasta; simppeli, mutta kaunis. Osastoa en enää muista.


Pieni pöytävalaisin, jossa jalkaosa on yllättävästi sementtiä ja tästä myös löytyy niitä led-lamppuja.


Tämä on opiskelijan ideoima ja valmistama. Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Harry Grönmarkin Nro 12 -valaisin. Tässä on 20 yhdenmukaista osaa liitetty yhteen, niin että siitä muodostuu pallo. Materiaali on ollut maalaamatonta ohutta vanerilevyä tai olisko se kuitenkin pikeminkin vaneriviilua. Ilman valoa pallomaisuus kuulemma korostusi, mutta harmillista, ettei siitä saanut tässä näyttelytilassa valoa kytkettyä pois. Valon kanssa kukkakuvio kuitenkin korostuu ja tulee vaikutelma kaksivärisestä valaisimesta. Melkomoinen idea ja toteutus! 


Mitä syntyy tästä kulmista pyöristetystä levystä, johon on sahattu spiraali ja vielä porattu reikä keskelle?


Ta-daa! Kaunis valaisin! Yksi EcoDesign 12- näyttelyn osallistujista; Markus Toivasen suunnittelma valaisin, jossa on tarkoitus hyödyntää ja kierrättää teollisuuden tai kotitalouden levymäisiä ylijäämämateriaaleja. Kaunista ja käytännöistä; ajatelkaa vaikka muuttoja - valaisin siirtyisi levynä!


Pakko nähdä -osasto oli Trash Design -osasto ja kaikkea mielenkiintoista siellä olikin; kaikkea ei vaan saanut kuvatuksi; joko niin, että ratkaisut olivat sen verran isoja tai mutkikkaita tai eivät vaan avautunet kuvassa tai sitten oli niin paljon katsojia, että kuvaamaan ei enää mahtunut... Tässä kuitenkin valittuja paloja:

Hekulamppujen uusi elämä; paljon parjatuista hehkulampuista saisi näin kauniita "kristalli"kruunuja:



Lukualusta, jonka saa näppärästi pois käsistä ja ei vie paljoa tilaa seinällä:



...ja samaan telineeseen voi ripustaa vaikka vaatteetkin nukkumaan käydessä.


Haravan uusi elämä koukkutelineenä; oi, mikä oivallus! Monelleko meistä olisi tullut mieleen?
Kuvasta ei näy, että varsi on taitettu 90 asteen kulmaan, mutta sen huomaa varjosta.


Tämä oli vaan niin nätti asetelma ja tuo vihreä hattu aivan hurmaava! Laukuissa on myös sellaista menneen maailman tuntua.

Innon osastolla oltiin jo vähän erilaisissa maailmoissa; miten julkiseen tilaan saadaan yksityisyyttä? Tässä se oli onnistunut aika hyvin; mukava istua ja yllättävän rauhallista.


Ja taas uuteen maailmaan tai maailmalle! Kevyitä riippumattoja laskuvarjokankaasta; eivät vie matkalla paljoa tilaa ja takaavat varmasti makoisat unet; lattialla saisi viipeltää vaikka minkälaista elämää, mutta itse olisi kerrankin hiukan maanpinnan yläpuolella ja jos tähän vielä yhdistää hyttysverkon, niin olisi suojassa myös lentäviltä hyönteisiltä.


Muutama kuva esillä olleesta taiteesta:


Tässä vaiheessa meillä alkoi jo olla hiukan hoppu ja niinpä taiteilijat jäivät katsomatta tai ainakin ne unohtuivat samantien, jos vaikka olisikin tullut katsottua.


Tehtävä tuli melkein suoritetuksi, mutta esitteitä keräsin tarkoituksella vähän, periaatteenani oli, etten kanna kotiin turhaa paperitavaraa, joka sitten hetken päästä päätyisi kuitenkin paperinkeräykseen. Vaan kuten sanottua, niin niin paljon nähtävää ja niin vähän aikaa! Millään ei ennättänyt kiertää kaikkea ja piirtämään ei malttanut ruveta ja kuviakaan ei tullut otettua ihan kaikesta kiinnostavasta ajan vähyyden, muiden ihmisten tai ihan vaan sen takia, ettei kohde vaan taipunut kameralla kuvatavaksi. 

Koiramainen loppukevennys tälle kierrokselle; puisia mäyräkoiria.