Puutyöt

Seula

Tarpeiston valmistus ei tosiaankaan tule olemaan pelkkää näpertelyä; tässä joutunee käyttämään myös isoja puuntyöstökoneita, mutta myös käsityövälineitä. Ensimmäisenä tutustuimme erilaisiin liitoksiin; lovi- eli litsiliitos, jiiriliitos ja poratappiliitos. Loviliitosta pääsimme kokeilemaan käytännössä, kun teimme itsellemme tulevaa kankaanpainantaa varten seulan kehykset.

Vaikka koneet ovat apuna, niin jotain tehdään myös käsin. Taltalla ja puunuijalla naputellaan puuta pois, jotta saadaan tarvittava aukko loviliitokselle.

Työn touhussa taltan ja puunuijan kanssa.

Tässä liitos valmiina seulan kehyksessä.

Loviliitos

Seulat ovat äärettömän yksinkertaisen näköisiä, mutta ristimitta tuotti tuskaa. Osoittautui, että olin laittanut puristimet väärin, jolloin seulasta tuli ihan hiukan vino. Onneksi ei kuitenkaan tulle kauheasti häiritsemään käytössä. Ainakin toivon niin.

Ihan hiukan vinot seulat, mutta onneksi ei sentään silmin nähtävästi.

Seuloihin tulee vielä tiheä verkko ennen kuin niitä voidaan käyttää kankaanpainantaan. Varsin kätevää, että ikään kuin opin ohessa voi valmistaa itselleen tarpeellisia työvälineitä.

Hyllykkö keittokirjoille

Poratappiliitosta kokeilimme omassa pöydässämme tai pienessä tasossamme, mitä kukakin nyt halusi tehdä. Itselläni oli kunnianhimoinen suunnitelma tehdä pieni hylly keittokirjoille keittiöön. Tästä puukasta sen pitäisi syntyä. Tässä puuta on jo käsitelty melko pitkälle; laudat on höylätty ja sahattu määrämittoihin sekä porattu reikiä puutappiliitoksia varten.

Jalkasarja männystä ja pöytätaso lämpökäsitellystä puusta

Pöytälevy syntui jätelavalta löydetyistä lämpökäsitellyistä haapalankun pätkistä; reunat on höylätty ensin niin, että ne on voitu liimata yhteen ja puristuksen jälkeen pintaa on höylätty tasohöylällä. Päädyt pitää vielä tastata ja hioa ja levyyn pitää porata reikiä kiinnitystä varten.

Liimapuulevy lämpökäsitellystä puusta, palat ovat löytyneet jätepaloista.

Jalkasarja on jo kastattu melko pitkälle. Jalkasarjaan oli jo tosiaan aikaisemmin porattu tarvittavat reiät puutapeille. Nyt osat yhdistettiin niin, että ensin lyhyet sivut eli päädyt oli liitetty yhteen ja pidetty puristukseesa; saatiin "tikapuut". Sen jälkeen jalat hiottiin ja ne liitettiin päätykappaleet toisiinsa pitkän sivun liitoskappaleella, joka kiinnitettiin taas niin ikään liimalla ja poratapeilla, lisäksi tarpeellinen puristus, jotta osat liimautuvat tiiviisti yhteen. Tässä vaiheessa työ sai työnimen "Bambi", koska jalat näyttivät yksinään hiukan honteloilta.

Pöytälevyyn porattiin myös tarvittavat reiät poratapeille ja se on liiman ja poratappien kanssa liitetty jalkoihin ja hyllykkö alkaa jo näyttää jokseenkin valmiilta. Hyllyä ja pintakäsittelyä vailla valmis.

Hyllyyn ei enää löytynyt jätepuusta sopivia palasia, joten tähän jo tarvittiin jo raakapuuta. Kerran raakapuusta oli valittavissa melkeinpä puuta kuin puuta, niin hyllykön yhtenäisyyden vuoksi valitsin taas lämpökäsitellyn puun. Mutta itsestäni on jo sinänsä ihan kiva, että jalat on tehty ihan ensimmäisestä harjoituksesta jääneestä materiaalista ja pöytälevy on jätepuusta, niin ihan kaikkea puumateriaalia ei ole tarvinnut hakea varastosta. Hyllylevy on myös liimattava, höylättävä, sahattava ja hiottava sopivaksi ja tässä hylly on liimattuna ja puristuksissa odottamassa kuivumista ja jatkokäsittelyä.

Hylly höylättiin tasaiseksi, sitten se mitattiin ja sahattiin lopulliseen määrämittaan ja kulmat lovettiin, jotta hylly mahtuu paikoilleen. Hyllyn pinta hiottiin tasaiseksi. Tässä hylly kokonaisuudessaan. Enää hylly ei muistuta bambia ja ehkei vierailtakaan tarvitse yrittää kerätä "säälipisteitä" hyllylleen, vaan voi jopa hiukan ylpeänä esitellä omatekoista ja myös itse suunniteltua hyllyä.

Hylly jäi odottamaan vielä pintakäsittelyä ja pohdinnan jälkeen päädyin lakkaamaan hyllyn. Vahaus olisi ollut myös vaihtoehto, mutta jatkohuoltoa ajatellen ajatelin, että lakkaus. voisi olla helpompi vaihtoehto ja helpommin myös kotona toteutuva vaihtoehto.

Olin harvinaisen tyytyväinen valmiiseen hyllyyni, vaikka kansi hiukan oli irronnut tukipuista kaikesta liimaamisesta ja puristuksesta huolimatta. Opettajan toteamus puusta elävän materiaalina, joka saattaa kaikesta huolimatta yllättää, lohdutti ja toisaalta myös tieto, että myös kannen päälle tulee kirjoja, jotka todennäköisesti painavat kannen takaisin paikoilleen.

Nahan työstövälineet

Hyllyn lakkaamisen välissä ja sen kuivumista odotellessa ennätin vielä tehdä tulevia töitä ajatellen itselleni kaksi puista nahan työstövälinettä. Jätepuusta taas etsittiin mahdollisimman kovaa puuta, josta tehdyt työvälineet kestäisivät nahan työstämistä. Kuinka ollakaan taas onnistuin löytämään lämpökäsiteltyä puuta toiseen välineeseen ja toiseen löysin sopivan kokoisen kalikan koivua.

Mallista sitten piirrettiin välineet puukalikkaan ja alkuun malli työstettiin kalikasta esiin vannesahalla. Sahaamisen jälkeen nauhahiomakoneella haettiin välineeseen oikea muoto. Lopuksi sitten hiomapaperilla viimeisteltiin työstövälineet.

Sattumalta välineistä tuli näin yhteensopivat, mutta alla välineet erillään. Kovasti yritin myös sovitella välineitä käteen ja näin nahkatöitä tuntematta, niin vaikuttivat ihan käteen sopivilta.

Mutta kunhan ennätetään nahkatöihin saakka, niin kerron sitten, että ovatko välineet toimivia ja tarkoituksenmukaisia. Edelleen on varsin mukavaa, että voi myös itse tehdä tarvitsemiaan välineitä.