Nuket

Nuken suunnittelu

Tämän jakson aiheena meillä on teatterinuket. Esityksessä nukkea ohjaa näyttelijä joko suoraan niin, että hän näkyy lavalla, tai sitten epäsuorasti jokin esteen, sermin tai muun takaa esim. narujen avulla. Nukke on esityksessä usein tarinan kertoja tai ainakin muuten vie tarinaa eteenpäin, jollei sitten ole koko tarinan keskiössä. Nukketeatterinäytöksessä koko tarina voidaan esittää nukkien avulla. Nukkien rooli voi olla hyvinkin vaihteleva.

Nukkien valmistus lähti taas etenemään nuken suunnittelusta ja kuten aina, niin se tehtiin paperilla; piirtämällä, leikkaamalla malleja lehdistä tai keräämällä aineistoa internetistä. Suunnittelussa tuli muistaa, että lähdemme tekemään teatterinukkea, joka on karikatyyri ja jossa korostetaan erityisesti päätä ja käsiä, myös jalat ovat hiukan suuremmat suhteessa vartaloon. Pään ja käsien korostaminen auttaa katsojaa hahmottamaan nuken eläväksi, koska katsojan huomio kiinnittyy luontevasti niihin.

Itse lähdin suunnittelemaan nukkea miettimällä, että kenestä kirjan hahmosta teen nuken ja miksi. Melko helposti hahmoksi valikoitui Paloma Josse, 12-vuotias pikku tyttö, joka on jo kirjassa selvä kertojahahmo, joka kirjoittaa ylös omia syvällisiä ajatuksiaan  ja havaintojaan. Kirjassa on kerrottu, että Paloma on kalpea, hoikka ja lettipäinen tyttö, joka on jopa läpikuultavan huomaamaton. Koska en ole hyvä piirtämään, niin työssä lähdin liikkeelle hakemalla kasvoille mallia internetistä; etsin hentoja, lapsekkaita kasvoja, joista kuitenkin löytyisi tarvittavasti piirteitä nuken kasvoille. Vaatteita lähdin etsimään ranskalaisen tavaratalon Lafayetten internet-sivuilta ja silmälasit hain silmälasiketjun kansainvälisistä merkeistä.

Luonnoksissa on sekä kasvokuvia, yksityiskohtia, että myös yksi luonnollisen kokoinen malli. Värimallit on haettu tosiaan internetistä ja siinä on haettu muutamia vaihtoehtoja, joista jo heti valitsin Palomalle pinkimmän vaaleanpunaiset vaatteet ja kengiksi ballerinojen sijaan tennarit.

Muotoilu tehtiin taas tutusti plastoliinistä ja plastoliinin sisään upotin massapallon, jotta päälle tulisi riittävästi kokoa. silmät tehdään puuhelmistä, jotta niistä tulisi riittävän tasaiset. Alkuun suuret puuhelmet olivat aika vallitsevat kasvoissa ja näytti hiukan siltä, että olisin muotoilemassa alienia tai E.T:tä, joka voisi mikä hetki hyvänsä haluta palata kotiinsa ulkoavaruuteen. 

 

Onneksi pää alkoi saada lapsen piirteitä eikä enää tarvinnut pelätä, että se singahtaa maata kiertävän radan ulkopuolelle ja joudun aloittamaan työn alusta.

Käsien muotoilu oli jo helpompaa, mutta koko ajan oli pidettävä mielessä, että niistä on tultava riittävän suuret. Käsillä voi peittää kasvot ja tämä mitta mielessäni muotoilin niitä. Toinen vaikeus oli, että sormet pysyisivät pyöreinä, eivätkä olisi laatikkomaiset, niin sitten muotoilin sormet erikseen, mutta jouduin yhdistämään ne, jotta muotti onnistuisi paremmin ja paperointi sujuisi aikanaan helpommin.

Jalat olivat tässä sarjassa ne helpoimmat, varsinkin kun tein niistä "sukka"jalat, eli nukke ei kulje koskaan paljain jaloin, vaan aina vähintäänkin sukat, mutta vielä tavallisemmin kengät jalassa. Päälle tein kaulan lisäksi dekolteen, koska Paloma käytti t-paitaa ja yleensä t-paidat eivät ulotu ihan kaulaan saakka, vaan rintakehän yläosa voi hiukan tulla esiin.

Tässä koko sarja odottaa kipsimuottien tekoa.