Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Harrastukset

Kehyspaja

Tiistai-illan iltapajassa hyppäsin naapurin puolelle ja lähdin kokeilemaan kehystämistä. Olin nelisen vuotta sitten kulkenut kamera kassissa ja kuvannut Lahden kaupunkiluontoa ja erityisesti Vesijärveä. Vasta nyt syksyllä vein filmit kehitettäväksi ja olin iloisesti yllättynyt, että siellä on niinkin monta hyvää kuvaa. Suurennutin niistä muutaman ja niitä sitten lähdin kehystämään.

Kehystämisessä on monta vaihetta ja varmasti asiat voi tehdä perusteellisemmin ja paremmin, mutta itse pysyttelin ihan perustekniikassa ja silti kyselin hyvästä opastuksesta huolimatta jatkuvasti neuvoja. Liikkeelle lähdettiin paspartuurin eli paspis-paperin ja kehysten värin ja mallin valinnasta. Tämä nyt vielä sujui, mutta jatkossa oli paljon muistettavaa ja monta kohtaa missä saattoi kömmähtää.

Seuraavaksi sitten paspis-paperi leikatiin oikeaan kokoon, sitten siihen leikattiin aukko kuvalle ja onneksi molempiin on erityiset leikkurit, jotta linjat ovat suorat ja aukko siinä missä pitääkin. Leikatessa on sitten muistettava, että minkä oli ajatellut olevan alalaita ja mikä ylälaita ja sivutkin kohdallensa. Onneksi paperi leikataan nurinpäin, niin kääntöpuolelle voi tehdä itselleen merkintöjä, kun sitten vaan muistaa säätää mitat leikkurissa kohdallensa.

 

Paspis-paperiin ja taustapahviin liimataan kasvisteipillä ikään kuin sarana, joka liittää ne yhteen. Annetaan kuivua hetki painon alla. Seuraavaksi kuva kohdennetaan aukkoon sopivasti ja liimataan sitten taustapahviin kiinni.

"Sarana liimataan ihan koko paspiksen ja taustapahvin pituudelta kiinni; kuvassa näkyy hiukan heikosti, koska pahvit ovat valkoisia kuten myös tässä käytettävä kasviliimateippi.

Kehykset leikataan ensin oikean kokoisiksi palasiksi, sitten ne liimataan ja nidotaan yhteen ja lopuksi kokonaiseksi kehykseksi. Vielä tarvitaan lasi, joka leikataan lasileikkurilla oikean kokoiseksi, pyyhitään puhtaaksi ja laitetaan kehykseen. Kuva papsis-papereineen ja taustapahveineen päälle ja sitten hiukan nitojan näköisellä laitteella ammutaan pieniä väkäsiä, joilla kuva pysyy kehyksissä kiinni. 

Kulmien nidonta


Lopuksi vielä liimataan kasvisteipillä koko komeus kiinni ja kiinnitetään ripustuskoukut, joihin kierretään rautalanka, josta kuva varsinaisesti sitten voidaan ripustaa seinälle. Loppuhionnat ja viimeistelyt kulmiin ja taulu on valmis.



Mutkikasta ja monta työvaihetta, mutta kivaa ja palkitsevaa, kun ensikertalainenkin saa jotain näkyvää aikaiseksi. Alaa opiskeleva tai ammatissa toimiva näkisi varmaan monta korjattavaa kohtaa, mutta itse olin varsin tyytyväinen näihin tauluihin.

Rantakiviä Lahden Vesijärvellä

Talvipäivä Lahden Pikku-Vesijärvellä

Syksyinen auringonlasku Vesijärvellä