Nuken kengät
Nuken kenkien valmistaminen lähti taas kerran suunnittelusta. Jo alkuperäiseen suunnitelmaan piti olla kengät mietittynä ja piirrettynä. Itse olin päättänyt, että nukke saa jalkaansa tennarit. Ennen kenkien valmistusta vielä tarkensin ajatusta, että millaiset tennarit haluaisin tehdä.
Ensimmäinen ongelma oli, että metalli-sirkkoja (eli metallisia vahvistuksia kankaaseen tehtyyn pieneen reikään) ei vaan meinannut löytyä nuken kengän kokoon sopivasti ja jos löytyikin, niin pakkauskoko oli sellainen, että niiden ostaminen ei ollut järkevää. Onneksi en sitten ollut ostanut sirkkoja, koska niiden kiinnittämien valitsemaani kankaaseen ei olisi ehkä edes onnistunut; kangas rispaantui pahasti. Päätin, että maalaan tennareihin nämä metallirenkaat.
Alkuun tossut kaavoitettiin lakanakankaasta.
Kappaleisiin ommeltiin suoraommel reunaan. En päärmännyt reunoja, vaan tarkoitus on, että nämä ovat tennarit, jotka saavatkin hiukan rispaantua, mutta ompeleen tarkoitus on estää liiallinen rispaantuminen.
Kengistä ei tule riisuttavia, joten ne liimataan nuken jalkaan. Liimaaminen aloitettiin iltistä eli nauhojen alle jäävästä etukappaleesta. Kappale liimattiin hiukan venyttäen nuken jalan ja koska nukellani on myös sukkahousut, niin sukkahousun päälle. Seuraavaksi ommeltiin kantakappi ja sen jälkeen saatoin liimata sivukappaleet paikoilleen.
Tennari alkaa muotoutua, kun etu- ja sivukappaleiden alareunat käännetään jalkaterän alle ja ommellaan sik-sak -ompeleella käsin kiinni.
Tästä pitäisi sitten tulla tennareihin pohjat ja sivunauhat. Etsin materiaalia, joka muistuttaisi tennareiden sivunauhoja ja pohjaa; pohjaan valitsin harvaa pitsiä ja sivunauhoihin tukinauhaa. Painoin niistä kuviot ohueksi kaulittuun plastoliiniin.
Plastoliinilevyn laitoin sitten astiaan ja kipsivalu päälle. Puhkuin ja puhalsin ohueksi tehdyn kipsin levyyn, jotta kuviot varmasti tarttuisivat kipsiin tarkasti. Kipsiin tueksi harsokangasta ja sitten muotin annetaan kuivua.
Valmis muotti, jos tuosta nyt saa selvää; alla pohjakuvio ja päällä sivunauhoihin tarkoitetut nauhamaiset muotit.
Tässä muottiin on kaadettu revultexia ja ohut kalvo muovin päälle; tästä kalvosta tehdään tennareiden kärjet. Revultexiin on sekoitettu pienen pieni määrä valkoista väripastaa. Ihan valkoista ei revultexista taida koskaan saada, jos haluaa sen säilyvän yhä kestävänä. Väripasta tekee revultexistä haurasta, mutta luulen, että hieman kermanvärinen on nyt näihin tennareihin ihan riittävän valkoista.
Tässä valmiit revultex-valut odottamassa leikkaamista ja muotoilua tennareihin.
Ennen kuin lähdin kiinnittämään revultex-malleja tossuihin, niin kokeilin hiukan, että kuinka se onnistuu. Revultex-pintoja liimataan kankaaseen revultexilla ja hyvinhän tuo liimautui. Ja revultex-pintoja liimataan toisiinsa niin ikään revultexilla.
Ensin tossut saivat valkoiset kärjet. Revultex-pintojen kiinnittäminen on hieman hankalaa, koska revultex kuivuu niin kovin pian ja kiinnittämisessä pitäisi saada pingotus onnistumaan lähinnä kerrasta. tossujen kärkiin jäi jonkin verran kupruja, mutta ne jäävät vielä reunanauhan alle. Lisäksi tossut olivat hieman eri suuruiset, joten kärjistä tuli niin ikään myös hieman eri kokoiset. Liimasin toiseen tossuun kaksi kerrosta revultexia, jotta kärjestä tulisi hiukan pidempi, mutta ihan en saanut tuota koko eroa kurottua silläkään kiinni.
Seuraavaksi liimasin tossun pohjan. Tämä oli ehkä se helpoin vaihe tässä touhussa.
Sitten reunanauhat; leikkasin ne ensin irti mallista ja sitten liimasin ne niin ikään revultexillä tossun pohjan reunaan kiinni.
Nauhojen kanssa mietin pitkään, että haluanko tossuihin nauhoja lainkaan, ensin ajattelin, että en laita niitä, mutta sitten jo ennätin muuttaa mieltä ja päätin, että laitan ne. Kun sitten huomasin, että tossuissa käytetty kangas rispaantuu helposti, niin ennätin jo taas luopua ajatuksesta. Loppujen lopuksi päätin sitten kuitenkin laittaa nauhat ja kävin tossujen reunat puuliimalla läpi, jotta se estäisi kankaan rispaantumisen ja sitten vaan isolla parsinneulalla pujottelin nauhat paikoilleen.
Ja näin Paloma sai sitten tennarinsa ja istuu valmiina uusiin seikkailuihin. Menohalut ovat selvästikin kovat; käänsin hetkeksi selkäni ja nukke hypähti tuolilta lattialle. Ennätin jo pelästyä, että nukke olisi saanut kolhuja tai värit olisivat vähintäänkin naarmuuntuneet, mutta tästä selvittiin tällä kertaa ihan vaan säikähdyksellä.
Paloman menohalut ovat tässä toteutumassa; nuket ovat matkalla Felmanniaan näytteille. Kuvassa Paloman lisäksi sairaanhoitaja Englantilainen potilas -elokuvasta ja keijukaistyttö. Ihania nukkeja, eikö?
