PINTAKOKEILUT
Tekstiilityössä kokeilimme erilaisia pintoja ja materiaaleja. Materiaaleista kokeilimme ihmepaperia, jota voi silittää melkein mihin vaan ja jonka väliin voi hauskasti silittää melkein mitä vaan, mikä kestää silittämisen. Kaksipuolisella liimakuidulla, voi kiinnittää materiaaleja toisiinsa ja siinäkin voi hyödyntää myös sen, että materiaalien väliin tulee vielä jotain muuta. Liimakuitu vaatii kuitenkin aina ompeleen tueksi, että se kestää. Vedessä sulavaa kuitukangasta voi hyödyntää ommellessa, jotta ommeltava materiaali on ommeltavaa.
Muita pintakokeiluja on mm. rikkoutunut pinta; jota tehdään värjätyllä sideharsolla ja pohjakankaalla. Sideharson tulisi olla mahdollisimman saman väristä kuin pohjakankaan, jotta vaikutelma olisi aidompi.
Sideharsoa voi repiä ja rytätä haluamallaan tavalla ja lopuksi koko komeus liimataan maitoliimalla pohjakankaaseen kiinni. Sideharsoa ei välttämättä kannata rytätä maitoliimaan, vaan töpöttäminen voisi olla ainakin joissain kohdin sopivampi tapa kiinnittämiseen. Maitoliima kuivuu myös aika nopsaan, joten ryttääminen ei sikälikään ole hyvä idea.
Lisäsin vielä muutaman kerroksen revittyä sideharsoa. Uusissa kerroksissa töpöttelin maitoliiman pohjalle ja lisäsin vasta sitten sideharsokerrokset päälle.
Lyöntimetallia voi käyttää myös tekstiiliin ja tässä on kokeilut sitä. Silkkikankaalle maalataan ensin esim. akryylivärillä kuvio, joka halutaan käsitellä lyöntimetallilla. Tässä maalasin isomman kuvion, mutta koko kuviota ei ole tarkoituskaan käsitellä lyöntimetallilla.
Maalatun kuvion päälle sivellään tai töpötellään kuviosta riippuen mixtioni ja poiketen muiden materiaalien kultauksesta, niin tekstiilille lyöntimetalli kannattaa laittaa mahdollisimman pian. Itse jätin mixtionin vaikuttamaan tunniksi ja kohdittain se oli jo liian kuiva, jotta hopealehdet olisivat siihen enää tarttuneet. Varsikuviot käsin läpi pienen pienillä hopeahileillä, joita oli kerätty aikaisempien työstöjen yhteydessä talteen ja siitä varsiin hiukan tavallistakin rosoisempi kuvio.
Tässä on syntymässä kiilto- eli lakeerinahkaa; pohja on käsitelty akryylimaalilla, johon on sitten liimattu silkkipaperipaloja.
Liiman kuivuttua pinta töpötellään uudestaan mustalla akryylivärillä ja taas sen kuivuttua pintaan on sivelty kiiltävä lakka.
Tavallista pintanahkaa taas jäljitellään hankaamalla kangasta mäntysuopasaippualla ja pinnan kuivuttua silittämällä se kankaaseen.
Minusta tehty pinta ei juurikaan muistuttanut nahkaa, eikä muiden vakuuttelukaan auttanut. Mutta kun opiskelija-kollega toi vertailukohdaksi nahkahousut, niin aika hyvinhän tuo upposi niihin. Kuvassa on vaan kummallinen kiilto.
Vielä kokeilin tehdä lunta. Jätin ohjeessa mainitun korkin pois ja käytin vaan styroksia ja sahanpurua, jotka liimasin maitoliimalla pahville. Maalasin pinnan valkoisella akryylimaalilla ja lopuksi töpötin ihan kokeilun vuoksi pintaan kiiltävää lakkaa. Ei nyt ihan lumesta mene, mutta ehkä tarpeeksi kaukaa katsottuna voisi vaikka ollakin edes jokseenkin uskottavaa.
