Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kotiruokaa

SIENISATOA

Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt... ja niin totisesti olisi lauantaina käynytkin; kas, kun metsä oli jo luminen ja jäinen...


...ja niin silti sieltä vaan löytyi ainakin kaksi sienestäjää. Voi miten pieni saalis, mutta tällä kertaa ihan kokonaan itse kerättyjä sieniä.


Tietysti metsään voisi mennä myös ajallaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja eipähän ainakaan ollut hirvikärpäsistä pelkoa. Sienet oli vaan tosi kurjia puhdistaa; märkään ja pääsääntöisesti myös jäiseen sieneen oli tarttunut likimain kaikki mahdollinen metsäroska. Etanoita ei tällä kertaa löytynyt, mutta pieniä hämähäkkejä sitten senkin edestä ja sisälle lämpimään päästyä ne olivat kovin liikkuvaisia. 

Vaan, nyt kun on ihan itse kerättyjä sieniä, niin mitähän näistä aarteista tekisi? Entä voiko jo kerran jäätyneitä sieniä enää pakastaa uudestaan? Päätin, että enpä edes mieti nyt niiden pakastamista, vaan tee kaikkia sieniherkkuja ensi viikolle evääksi ja vaikka vähän myös ruokana pakkaseen.

Sienipizza

Pizza ei juuri ohjetta tarvitse; se kootaan sen mukaan mistä pidetään tai mitä kaapeista löytyy. Sen verran poikkean tavanomaisesta, että teen pizzan lähes aina leivinjauhepohjaan. Olisihan se nostatettu pohja varmaan parempi, mutta kun kuivahiiva vanhenee kaappiin ja tavallinen hiiva ei kestä sitäkään vähää, niin enpä sitten pizzan takia viitsi ostaa hiivaa, kun en sitä kovin usein tee. Ja täytteistähän se pizza ennen kaikkea syntyy.

Itse mietin täytteen lähinnä omien mieltymysteni mukaan ja niin, että maut täydentäisivät toisiaan. Tomaatti ja sipuli ovat aina lähtökohta, johon lisään jotain muuta kasvista ja tällä kertaa se oli punaista paprikaa.


Tomaattipyree tietysti ihan pohjalle, sitten kasvikset ja reippaasti sieniä. Päälle vielä sinihomejuustoa ja mausteita; mustapippuria, basilikaa ja oreganoa...


...ja runsaasti juustoa ja pizza uuniin.


Noin 20 minuuttia uunissa ja pizza on valmista herkuteltavaksi. Vaikka pizza on parasta juuri tehtynä, niin tein kuitenkin niin ison pizza, josta saan sitä vielä evääksi ensi viikolla työharjoitteluun.


Sienikeitto

Viimeksi tekemäni sienikeitto ei ihan onnistunut toivotulla tavalla, vaan tomaattipyreettä lipsahti siihen ihan liikaa ja ketosta tuli kovin tomaattinen. Päätin, että otan uusinta yrityksen, josko vaikka nyt onnistuisi ja tomaattipyreettä en käyttäisi lainkaan.

Ja jälleen kerran kaikki alkoi kuorimisella ja silppuamisella. Kuullotin sipulia hetken...


...ja lisäsin sienet. Hetken aikaa annoin ylimääräisen nesteen kiehua pois.


Sitten vaan lisäilin jauhoja, kasvisliemikuution, vettä, mustapippuria, balsamicoa ja loput eilisestä sinihomejuustosta. Suolaan sitten kuitenkaan laittanut lainkaan, koska kasvisliemikuutiossa ja homejuustossa on ihan riittämiin suolaa. Itse asiassa jätän aika usein suolan pois, jos käytän kasvisliemikuutiota tai juustoa ja varsinkin kun käytän molempia samassa ruuassa.


Värin vuoksi lisäsin vielä hieman kurkumaa ja jauhettua paprikaa, hetken keittämisen jälkeen keitto oli valmista ja oli varsin hyvää, mutta voiko muuta odottaakaan, kun samaan keittoon laittaa sekä sieniä että sinihomejuustoa?


Sienirisotto

Risotto alkaa aikalailla samoin kuin sienikeitto; sipulin kuorimisella, silppuamisella ja kuullottamisella. Lisätään sienet ja haihdutetaan taas ylimääräistä nestettä pois. Lisätään riisi ja kasvisliemikuutio ja tässäpä tulee sitten risoton kikka, jonka olen jostain joskus lukenut. Tarvittavaa nestettä ei lisätäkään kerralla, vaan vähitellen. Lukemassani ohjeessa kehotettiin lisäämään kuumaa kasvislientä pienissä erissä riisin kypsymisen aikana, jolloin risotosta tulisi sopivan mehevää, eikä liian kuivaa tai kosteaa. Itse olen ratkaissut tämän niin, että lisään kasvisliemikuution heti alkuunsa ja keittänyt vedenkeittimellä vettä, jota olen sitten lisäillyt tarpeen mukaan ja lopuksi olen lisännyt vielä ruokakerman, jonka olen niin ikään laskenut tarvittavaan nestemäärään mukaan.

Sienirisotto on ollut siitä hyvä ruoka, että se onnistuu aina tekipä sen kuivatuista, pakastetuista tai näemmä myös tuoreista sienistä, kuten tällä kertaa. Joku kerta voisi kokeilla jotain muutakin risottoa.