Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Harrastukset

KEHYSPAJA 4

...VIELÄ YKSI KUVA

Tässä vielä yksi valokuva, jonka kehystin. Tässä ei olut mitään ylimääräisiä kikkailuja, vaan ihan peruskehystämistä, joka alkaa jo sujua kohtuullisesti. Myös tämä kuva on itse ottamani parin vuoden takaa ja kuvassa on syksyn värejä Lahden Pikku-Vesijärvellä.


VITRIINIKEHYS

Halusin kehystää joskus kokeiluna tekemäni huovutustyön. Työssä olin kokeillut estotekniikkaa märkähuovutuksessa ja kun se ei ihan mennyt mieleiselläni tavalla, niin olin jatkanut työtä neulahuovutuksella ja lisäämällä vielä irtopalloja pihlajanmarjoiksi. En ole oikein keksinyt työlle mitään tarkoitusta ja nyt päätin, että kehystän sen pois keräämästä pölyä ja käytän vaikka vuodenaika-tauluna.

Työ lähti taas liikkeelle kehysten ja muiden lisukkeiden valinnasta ja ensin mietin kelluvaa kiinnitystä paspikselle ja peruskehykset korotuslistoineen, mutta se jää nyt sitten kuitenkin vielä odottamaan; teenkin työhön vitriinikehyksen.


Ennen kehystämistä työ käsitellään niin, että se ommellaan taustapahviin. No, ei ihan taustapahviin, mutta niin, että pahvi jää ompeleiden alle. Työ ommellaan paksulla langalla nurjalta puolelta reunasta reunaan, niin että taustaan tulee harvahko ruudukko.


Vitriinikehys koottiin samaan tapaan kuin mikä kehys tahansa; leikattiin jiirileikkurilla ja nidottiin nurjalta puolelta.


Koska kulmat eivät ihan osuneet kohdallensa, niin työ laitettiin hetkeksi puristuksiin pyörövanteella ja kulmiin lisättiin liimaa.


Siistin nurkat ja maalasin vitriinikehyksen huovutustyöhön ja kehyksiin sopivaksi.


Työlle leikataan uusi taustapahvi, jotta ommeltu pahvi jää piiloon. Taustapahvi kiinnitetään vitriinikehykseen samoilla väkäsillä kuin yleensäkin. Väkäsiä tuli aika reilusti, mutta huopatyö oli sen verran paksu ja tällä varmistelin, että työ pysyy varmasti taustapahvin alla, eikä ala pursuilla tai rönsyillä mistään.


Reunojen liimaukset tehdään kuten yleensäkin, mutta nyt vaan vitriinikehykseen.


Varsinainen kehyslista leikataan kuten tavallisestikin, mutta nyt vaan vitriinikehyksen mittojen mukaan. Kehys nidotaan kuten tavallista, mutta tällä kertaa laitoin kehyksen vielä vannepuristimeen, koska muutamaan kulmaan näytti jäävän pienen pieni rako.


Ja kun kehys on valmis, niin alkaa kaikki hauska taas kerran. Vitriini kiinnitetään kehykseen silmukkakoukuilla, joista ensimmäiset pyöritetään varsinaiseen kehykseen. Tässä oli jo oma puuhansa, mutta tämä tästä vielä paranee...


Toiset silmukkakoukut pujotetaan ensimmäisestä läpi ja ruuvataan vitriinikehykseen kiinni siten että toinen silmukka toimii nyt kantana, joka pitää kehyksen ja vitriinin koossa. Tässä olikin sitten tosissaan työtä, että tämän sai tehtyä. Ruuvasin kehykseen pienet ruuvit, mutta sitten silmukan läpi ei pienet enää onnistuneetkaan, vaan piti vaihtaa isompiin ja tässä tuli sitten haasteeksi, että osaa lopettaa ruuvaamisen ajoissa, ettei se mene vitriinikehyksestä läpi. Sormenpäät olivat tässä koetuksella, vaikka käytinkin suurimman osan aikaa pientä ruuvimeisseliä vipuna.


Kaiken sen ruuvaamisen jälkeen vitriinikehys tuli valmiiksi ja sain pirteän vuodenaika-taulun. Olisi ollut hauska lisätä vitriiniin vielä muutama käpy, mutta enpä nyt sitten tähän hätään löytänyt kauniita männynkäpyjä ja kuusenkäpy näytti vähän liian suurelta tähän työhön.