Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


lauantai 16. marraskuuta 2013

Työssäoppiminen

KALAVALEITA

Kerrankin voin ihan reilusti sanoa, että tässä on nyt useampikin kalavale tulossa; näistä ei ole aitoa yhtikäs mikään.

Kuha

Kuva näyttää hiukan kalan perkaamiselta ja sisäkalujahan tässä sille tehdäänkin. Kalan sisus tehtiin vaahtomuovipaloista, jotka sitten liimattiin reunoistaan yhteen. Reunat kun käännetään yhteen, niin kalalle syntyy pyöreä muoto. Tässä vähän liiankin pyöreä, vaikka vaahtomuovi ei ollut kovin paksua, niin silti sen olisi pitänyt olla vähän ohuempaa.


Kalan nahka tehtiin kiiltävästä hopeakankaasta. Tässä kangas on vasta liimattu sprayliimalla vaahtomuovin päälle. Seuraavaksi se ommeltiin niin, että saumat jäivät sisään ja nahasta tuli napakka pinta kalan päälle.


Lisäsin kalalle vatsaevät ja sitten se vaan maalattiin mallin mukaiseksi. Maalauksen jälkeen pintaan levitettiin ohut kerros revultexiä. Jouduin sitten maalaamaan kalan vielä uudestaan, koska ensimmäinen maalikerros ei ollutkaan ihan kuiva ennen revultexin lisäämistä ja niinhän kalasta hävisi puolet väreistä.


Lisää maalia ja uusi kerros revultexiä ja kuha on valmis kalahyllyyn. Kalasta tuli hiukan liian napakka tuon vaahtomuovin takia, mutta muuten kyllä käy kuhasta.


Lohilautanen

Kun kerran ryhdyin kalaa tekemään, niin päätin, että samalla voisin sitten perehtyä myös kalaan fileinä. Lohifileitä tulen tarvitsemaan myöhemminkin ja kun meillä oli puhetta, että tarvitaan lisää voileipiä, niin lohileipiä olisi sitten tuleman. Ensin tein kuitenkin lohilautasen.

Lohilautaseen kokeilin tulostettuja lohifileiden kuvia, jotka sitten liimasin ohuen ohuelle vaahtomuoville, joka sattui olemaan sopivan oranssia lohifileettä ajatellen. Revultexiä pintaan ja ohut kerros vielä akryylimediumia, niin valmista alkoi olla.


Lohifileeistä kaksi ensimmäistä on irtoavaa, mutta niissä on molemmin puolin hiukan revulteksiä pinnassa, joten ne ovat nahkeita ja tarttuvat hiukan toisiinsa kiinni. 


Sitruunakoristeet tein samaan tapaan kuin lohifileetkin ja niihin olin saanut idean luokkakaveriltani, joka oli tehnyt koulussa sitruunapiirakkaa. Sen verran muutin ideaa, että käytin kuvien välissä ohutta muovikalvoa, jotta sitruunoita saisi taivutettua koristeiksi. Kalat on liimattu lautaseen kiinni ja vasta liimaamisen jälkeen hoksasin, että olisin voinut laittaa kolmen kiinteän palan alle hiukan toppausta, jotta vaikutelma olisi ollut hiukan runsaampi.



Lohileipä

Lohileipiin kokeilin sitten maalattua lohta. Maalasin rosco-väreillä lohi-kuviota hiukan kimaltavan kankaan päälle ja siihen taas ohut kerros revultexiä päälle.


Leivät tein vaahtomuovista. Kuori syntyi toisen vaahtomuovin pinnasta ja koska se oli kovin ohutta, niin liimasin sen toisen vaahtomuoviin pinnaksi.


Värjätyllä revulteksillä sitten tehtiin leipään kuori ja sisus.


Leivän kuivuessa oli hyvä hetki tehdä täytteitä. Aikaisemmin olin tehnyt salaatinlehtiä ja yksi niistä sitten pääsi lohifileiden alle antamaan leivälle näköä.


Täytteet liimasin leipään akryylimassalla, jonka olin värjännyt majoneesin väriseksi. Lohilautasella olin käyttänyt muovisia persiljatupsuja, mutta tähän en niitä halunnut. Niin sitten ripottelin leiville ruohosipulia, joka oli tehty ohuen ohuesta kukkiensidonta langasta, jonka värjäsin vihreäksi.


Ja yksi tomaatti-mozzarella -leipä kalavaleiden joukkoon

Ja ihan periaatteesta, etteivät kaikki voi syödä lohileipiä, niin tein sitten vielä yhden ylimääräisen tomaatti-mozzarella -leivän. Käytin hyväksi havaittua mallia tomaattien tekemiseen ja tulostin taas kuvia halkaistuista tomaateista. Tällä kertaa liimasin ne ohuelle finnfoamille, jota olin maalannut tomaatin punaiseksi.


Mozzarella meinasi hiukan tuottaa ongelmaa, mutta toinen työohjaajani muisti valkoisen solumuovin, joka oli enemmän kuin sopivaa tähän tarkoitukseen.


Leipä on tehty kuten edellä lohileipienkin leivät. Nyt liimasin tomaatit ja mozzarellat voinväriseksi värjätyllä akryylimassalla, mutta kun voita ei yleensä käytetä ihan niin reilusti kuin majoneesia, niin meinasipa käydä niin, että massa ei meinannut riittää päälisten kiinnittämiseen. Lisäilin sitten massaa kohtiin, joista se ei näkyisi ja toivon, että se riittää kiinnittämään nämä pääliset. Pinnalle akryylimediumilla kiinnitettyä mustapippuria ja leipä on melkein valmis.


Mutta jotain se vielä kaipasi ja basilikan lehdistä löytyi ratkaisu. Basilikan lehdet ovat entisiä kangasruusun lehtiä, joita olen muotoillut ja maalannut sopivamman väriseksi. Kyllä tämä leipä maistuisi ainakin minulle.