Sutta ja sekundaa
Päätin vielä kokeilla takomista ja tarkoituksena oli takoa pyöreästä metallitangosta lehtiä. Lehtien takominen alkaa kärjestä, joka taotaan suipoksi. Seuraavaksi taotaan varsi. Kärjen ja varren väliin jätetään osa, josta taotaan viimeiseksi varsinainen lehti.
Sinnikkäästi yritin takoa lehtiä ja sain aikaiseksi sulkia. Jotenkin en vaan saanut lehtiin levyttä, ainostaan pituutta ja siitä sitten tuli tämä sulkamainen vaikutelma. Ensimmäinen lehti repesi kärjestä ja korosti sulkamaista vaikutelmaa. Toinen lehti oli hyvässä vaiheessa, kun se sitten otti ja katkesi varren päästä ja kun varsi oli vielä varsin onnistuneesti taottu. En vaan tiedä, että mitä tapahtui, mutta näin vaan kävi. Taoin lehden loppuun pihtien kanssa, joka toi puuhaan oman lisähaasteensa.
No, koska varsi oli mielestäni varsin hyvä, niin päätin takoa vielä viimeisen lehden sitten käänteisesti; ensin siis oli varsi, sitten taoin kärjen ja väliin sitten lehden, mutta sulkamainenhan siitä taas tuli.
Jotain hyvää sentään näissäkin sulissa. Keskimmäiseen lehteen taottu varsi oli varsin mieleinen ja siihen sitten taottuani uuden sulan, kiepsautin varren silmukaksi ja se onnistui mielestäni varsin mallikkaasti.
Ihan en vieläkään suostu heittämään kirvestä tai taontavasaraa kaivoon, vaan ajattelin vielä kokeilla uudestaan lehden takomista, mutta nyt olen jo ennakkoon konsultoinut sisartani ja opettajaa, että kuinka lehden taonnassa saadaan lehteen pituuden sijasta leveyttä.
Näistä tuli nyt sitten kuitenkin sutta ja sekundaa, kun ei tullut lehtiä vaan sulkia. Toisaalta, jos oikein myönteisesti haluaisi ajatella, niin sain sentään aikaiseksi edes jokseenkin kohtuullisesti onnistuneita sulkia. Jahkahan taas ennätän kokeilla takomista, niin kerron sitten, että kuinka lehdet onnistuivat.
