Teehetken henki / Mallin kokoaminen
Kaavat leikataan paperista ja ne jäljennetään ohuelle solumuoville. Jäljentämiseen kannattaa käyttää mieluummin tussia kuin kuulakärkikynää, koska kuulakärkikynä saattaa myöhemmässä vaiheessa tulla pintakäsittelyn läpi näkyviin. Palat leikataan solumuovista irti ja niihin merkitään niin ikään palan numerointi, jotta kokoaminen helpottuisi.
Tässä kaikki palat on jo leikattu ja numeroitu. Palat odottavat kokoamista; sen verran kokeilin jo ennakkoon, että muotolaskokset tekevät sen minkä pitääkin, eli kupertavat kannun kyljen.
Palat teipataan tiukasti kiinni ja sitten saumat liimataan kuumaliimapistoolilla kiinni. Saumoja on puristettava tiukasti yhteen, jotta palaset kiinnittyisivät kunnolla. Ensimmäinen puolisko teekannun kyljestä liimattu ja se kupertui sopivasti.
Kannun nokan kokoaminen vaikutti alkuun työläältä, mutta kun palasia liimaili numerojärjestyksessä paikoilleen, niin kokoaminen ei sitten kuitenkaan ollut niin hankalaa kuin olin alkuun kuvitellut. Muutama väännön paikka oli, mutta kummasti nokkakin alkoi saada halutun muodon.
Kannun kyljet ja nokka on nyt liimattu yhteen ja kannu alkaa jo näyttää siltä miltä pitääkin. Korva tuottaa hiukan tuskaa, koska siinä on melko tiukkoja kaarteita, mutta pienellä väännöllä palaset asettuvat paikalleen. Korvan sisäpinnan palaset on leikattava uudestaan, koska alkuperäiset eivät väännöstä huolimatta vaan suostu kääntymään tarpeeksi mutkalle.
Kannun korva muuten koottuna, mutta sisäpinta puuttuu. Uudet kaavat ja palat on tässä leikattu, mutta uudesta leikkaustavasta huolimatta palat eivät vaan väänny sopivasti mutkalle.
Vaan vääntyivätpä kuitenkin, mutta siihen tarvittiin kyllä paljon lujaa tahtoa ja vielä enemmän liimaa. Myös sormenpäät olivat kovilla, koska saumoja oli puristettava kuumasta liimasta huolimatta tiukasti yhteen ja varsinkin näissä mutkissa ja käännöksissä.
Tässä kannu on jo melkein valmis. Muoto kärsi hiukan, koska jouduin lisäämään pienet kiilat sekä eteen että taakse, että pannun saisi pujotettua päähän ilman, että käyttäjän korvia tai nenää tarvitsisi karsia. Kannu on niin pyöreämuotoinen, että alas jäävä aukko jäi liian pieneksi ja lisäksi olin ensin ajatellut, että malli olisi jotenkin avoin edestä, mutta kun sain vanhan hitsauskypärän säätöosan, niin päätinkin tehdä umpinaisen mallin ja siihen katseluaukon. Niin ne ideat muuttuvat vielä tehdessä, mutta toisaalta niin myös tarvikkeet vanhasta pyöräilykypärästä hitsauskypärän säätöosaan.
