Värioppi

Värioppia

Väriopissa kävimme oppiaineen nimen mukaisesti värioppia läpi. Väriympyrä tuli kerrattua hiukan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla hakemalla aikakausilehdistä värejä ja liimaamalla niitä väriympyrään. Tehtävä oli yllättävän hankala, sillä vaikka lehdet tuntuvan olevan täynnä värejä, niin sopivia värejä ei sitten niin vaan löytänytkään ja toisaalta väripinnat olivat niin pieniä, että isoa pohjaa täyttäessä niitä sai etsiä aika läjän.

Lisäksi myös sekoittelimme värejä, teimme harmaan asteikkoa ja omista lempiväreistä omakuvaan niin, ettei värit saaneet muodostaa kuviota, vaan ne tulivat satunnaisesti ruudukkoon ja muodostivat siinä oman värikuvion. Olin yllättynyt, että omastani tuli väreiltään aika tumma ja kylmä, kun kuitenkin kotona ympärilleni katsoessani näen paljon lämpimiä värejä, eikä punaista tai oranssia ole kuin korostukseksi, kuten myös tässä omakuvassa.

Omakuva lempiväreillä

Viimeisenä tehtävänä oli sitten koota kaikki opittu yhteen taulupohjaan. Aluksi teimme itse omat maalauspohjamme. Hauskaa sekin, koska en ole koskaan tehnyt itse maalauspohjaa. Kehys tehtiin valmiista palasista ja ristimitta tuli tässäkin taas tarpeen. Kangas leikattiin oikean kokoiseksi ja sitten se pingotettiin kehykseen. Pingottamisessa tuli olla tarkkana, ettei alkuun vahingossa nitonut vastakkaisia laitoja samasta kohtaa, jolloin pohjaan olisi syntynyt uria. Mutta muuten ei ollenkaan hankalaa tai vaikeaa ja lopuksi kangas vielä pingotettiin tiukaksi puukiiloilla.

Tehtävässä piti valita jokin malli lautasliinasta, lahjapaperista tai vaikkapa kankaasta, jota sitten jäljiteltiin. Itse valitsin lautasliinan ja siitä sitten kopioin ääriviivat maalauspohjaan. Maalauspohja jaettiin kuuteen osaan, joista ensimmäiseen liimattiin mallina olevasta kuosista palanen.

Seuraavaan palaseen jäljiteltiin mallin värit mahdollisimman tarkasti. Akryylivärien sekoittaminen ei olekaan ihan yksinkertainen juttu varsinkaan ensikertalaiselle. Kohtuullisen hyvin ne kai onnistuivat, tosin värit vaan jäivät kirkkaimmiksi, mutta toisaalta pehmeä lautaliinapaperi pehmentää jo kummasti itsekin väriä verrattuna maalauspohjaan.

Kolmannessa palasessa jatkettiin sitten mallin mukaan, mutta vastaväreillä. Vihreän vastaväri on punainen, mutta silti se vaan tuntui väärältä. Neljännessä palasessa haettiin vastakkaista valoisuutta eli siihen missä on alkuperäisessä varjo, niin siihen valo ja päinvastoin, myös väreillä haettiin vastakkaista valoisuutta, siten että nyt mursin värin mustalla, kun alkuperäisessä kaikki värit oli taitettu valkoisella.

Viidennessä palassa maalattiin vastakkaiset kylläisyydet, eli kun alkuperäisessä kaikki värit oli taitettu valkoisella ja hiukalla mustaa, niin nyt sitten käytettiin vaan puhtaita värejä, toki niitäkin keskenään sekoittaen. Kuudes palanen oli sitten taas alkuperäisten värien tavoittamista ja tämän olisi pitänyt nyt mennä täysin putkeen, kun värien sekoittaminen olisi ollut jo tuttua. Vaan kun en tätä ennättänyt tehdä tunnilla valmiiksi, niin sitten omalla ajalla koulupäivien jälkeen ja niin siinä ennätti jäädä melkoinen tovi väliin ja värien sekoittaminen alkoi joka kerta ikään kuin alusta. Mutta valmista tuli kuitenkin ja tosiaan, näin ensikertalaisena, olen ihan tyytyväinen tulokseen.