Teehetken henki / Pääosan kiinnittäminen
Jotta päähän tulevia isoja naamioita tai muita rakennelmia voi käyttää näyttämöllä, niin ne tarvitsee olla sellaisia, että ne pysyvät hyvin päässä ja paikallaan. Naamion sisään tulee rakentaa kypärä, joka pitää naamion paikallaan myös liikkuessa. Kypärä voi olla vanha pyöräilykypärä, rakennuksilla käytettävän kypärän säätömekanismi tai sitten vaikkapa vanhan hitsauskypärän säätömekanismi. Itse sain nyt metallitöistä juuri tällaisen hitsauskypärä sisäosan, josta yritän tukirakenteiden avulla saada tukevan kiinnikkeen teekannulle.
Kannun sisäosa näyttää melkoiselta teippiviidakolta ja kun se on kuitenkin niin pieni, niin työskentelystä ei tule ihan helppoa.
Tässä on jo rakenneltu kaaria, joilla kypärän säätöosa kiinnitettäisiin kannuun ja joilla se pysyisi oikeassa kohdassa. Solumuovikaaret on tehty niin, että kaksi solumuovisuikaletta on liimattu yhteen ja väliin on laitettu rautalanka, josta päät on käännetty silmukaksi ihan sillä, etteivät lähde kaivautumaan solumuovista ulos, eikä kannun sisällä ole siten teräviä piikkejä, joihin näyttelijä voisi satuttaa päänsä tai kasvonsa.
Kaaret liimasin kuumaliimalla pääosaan kiinni ja lisäksi "laastaroin" kaaret toisiinsa kangassuikaleilla, jotta ne kestäisivät paremmin.
Pääosan kiinnittäminen kannuun olikin jo hiukan työn takana. Kannua sovitettiin opiskelutoverin päähän, jotta hän voi sovittaa, että pääosa on kohdallaan ja katseluaukko jää oikealle kohdalle. Minä puolestani tarkistin, että kannu pysyy suorassa kun pääosa on paikallansa. Kun pääosa on saatu haluttuun kohtaan, niin sisälle tehtiin merkit teipillä, että oikea kohta säilyy myös sen jälkeen kun kannu on otettu päästä ja käännetty ympäri. Tussilla voisi myös merkitä oikeat kohdat, mutta kannu oli sen verran ahdas, etten halunnut mennä tussin kanssa toisen kasvojen lähelle; olisi voinut tulla ylimääräiset merkinnät sovittajan nenään tai otsaan.
Kun merkit on paikallaan, niin kannu otetaan pois päästä ja pääosa liimataan kuumaliimalla paikoilleen. Kannu ei ollut muuttunut yhtään tilavammaksi ja kuumaliimapistoolin kanssa oli aika työ, että sai sen mahtumaan kannun sisään ja liimattua kaaret oikeaan kohtaan, mutta vaikka se vaatikin hiukan vääntöä, niin onnistui kuitenkin.