Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


lauantai 1. joulukuuta 2012

Metallityöt

Taotut lehdet

Lupasin vielä palata taottuihin lehtiin, jos niitä vielä teen ja pitihän niitä vielä yrittää viimeisellä kerralla. Olin tosiaan konsultoinut tekniikkaa jo etukäteen ja ajattelin, että jospa nyt oikea lyöntitapa olisi edes jotenkin hallussa. Ja joo, kyllä viisas pääsee vähemmällä; nyt kun olin kuulostellut oikeaa tekniikkaa, niin taonta ei ollut ihan niin raskasta kuin olin ensimmäisten kertojen perustella ajatellut. Ihan ei lehdet vieläkään levinneet niin kuin olisin halunnut, mutta eivät ehkä enää ole niin sulkamaisia kuin ensimmäisellä kerralla.


Toiseen lehteen tuli hiukan raskas varsi ja siten myös raskas silmukka, mutta muoto on jo parempi ja siinä on tavoiteltu myös kuperuutta tai taitosta lehtiruodosta. Ei vielä ihan sitä mitä olisin halunnut, mutta ei ihan niin hakalaakaan kuin olin ajatellut. Ehken onnistuisi hankkimaan leipääni takomalla, mutta harrastuksena sen voisi säilyttää. En siis heitä taontavasaraa vieläkään kaivoon.