KEHYSPAJA 5
PERUSKEHYSTÄMISTÄ; PANORAAMAKUVA JA PEILI
Pidin tekemästäni panoraamakuvasta sen verran, että päätin kehystää sen. Kaikki alkoi taas tutusti kehyksen ja paspiksen valinnasta. Paspiksen leikkasin oikean kokoiseksi ja siihen sopiva aukko kuvalle. Taustapahvin kiinnittäminen ja sitten kuvan kiinnittäminen taustapahviin. Sitten leikkasin kehyslistan sopiviksi paloiksi ja niiden nitominen kiinni. Tässä vaiheessa tuli mieleen, että kehys oli sopivaa ja myös kehyksen koko oli mukava pieneen peiliin, niin päätinpä tehdä saman tien sisaren tyttärelle tupaantuliaislahjaksi peilin.
Nytpä työ sujui sitten sarjatuotantona; kehysten kulmat käydään läpi ja kun nyt oli sellainen sinisen harmaa kehyslista, niin kulmien siistimiseen tarvittiin kahta eri väriä.
Pidin tekemästäni panoraamakuvasta sen verran, että päätin kehystää sen. Kaikki alkoi taas tutusti kehyksen ja paspiksen valinnasta. Paspiksen leikkasin oikean kokoiseksi ja siihen sopiva aukko kuvalle. Taustapahvin kiinnittäminen ja sitten kuvan kiinnittäminen taustapahviin. Sitten leikkasin kehyslistan sopiviksi paloiksi ja niiden nitominen kiinni. Tässä vaiheessa tuli mieleen, että kehys oli sopivaa ja myös kehyksen koko oli mukava pieneen peiliin, niin päätinpä tehdä saman tien sisaren tyttärelle tupaantuliaislahjaksi peilin.
Nytpä työ sujui sitten sarjatuotantona; kehysten kulmat käydään läpi ja kun nyt oli sellainen sinisen harmaa kehyslista, niin kulmien siistimiseen tarvittiin kahta eri väriä.
Peiliä varten leikkasin peilin oikean kokoiseksi ja tauluun leikkasin sopivan kokoisen lasin.
Taustat menivät ihan samaan tapaan, myös peiliin tuli taustapahvi, jotta tausta olisi siistimpi. Ainoa ero oli, että toiseen tuli ripustus vaakaan ja toiseen pystyyn, mutta muuten ihan entiseen tapaan.
Tässä taulu valmiina ja seinällä kokeeksi; tästä ei kuitenkaan tullut vielä lopullinen paikka.
Peili oikealla paikallaan. Sisaren tytär sai peilin tupaantulijaislahjaksi ja vaikkei se ollut ihan toivotun mukainen, niin saaja tuntui olevan tyytyväinen tähänkin.
Päätin vielä kehystää minulle päätyneen hopealusikan. Lusikka on palkinto jostakin kilpailusta eikä se ole tullut ikinä mihinkään käyttöön, niin jotta sen voisi laittaa edes esille, niin päätin kehystää sen.
Koska lusikka on kuitenkin sen verran tilaavievä, niin se tarvitsi vitriinikehyksen. Ja niin taas mentiin entiseen tapaan; tein ensin vitriinikehyksen. Leikkasin palat määrämittoihin ja nidoin kulmat kiinni.
Ja jälleen kehys joutui vannepuristimeen, jotta kulmat olisivat siistit. tämän jälkeen maalasin puukehyksen akryylimaalilla valkoiseksi.
Maalin kuivuessa harsin kankaan taustapahviin, minulla oli jäänyt pieni pala Marimekon Puutarhassa kangasta keittiön puusohvan istuinten päällystämisestä ja sen halusin käyttää nyt tähän.
Kangas on tässä väärinpäin, mutta minusta se sopi tähän näin paremmin, koska näin ylös tuli ikään kuin roikkuvia kukkia ja alas ylöspäin aukeavia kukkia.
Leikkasin kehyslistat määrämittaan ja nidoin ne valmiiksi. Kokosin vitriinin valmiiksi; taustapahvi, fletserin niitit ja kasviliimateippi. Koska tämä vitriini oli niin kovin valkoinen, niin käytin poikkeavasti ruskean kasviteipin sijaan valkoista teippiä, jota yleensä käytetään vain paspiksen ja taustapahvin yhdistämiseen sekä kuvan kiinnittämiseen taustapahviin.
Ja sitten se riemu taas alkoi; vitriinin ja kehyksen kiinnittäminen. Lasin olin leikannut jo aikaisemmin valmiiksi, se ei tuottanut tuskaa, mutta vitriinin ja kehyksen yhdistäminen... Pienten silmukkaruuvien kiinnittäminen oli edelleen yhtä hankalaa kuin ensimmäistä vitriinitaulua tehdessä.
Ja silmukkaruuveista huolimatta työ valmistui ja tässä, tämä kevään viimeinen, kehystyö valmiina.
