VALOKUVAUKSEN PERUSTEITA
Meillä oli kevään aikana myös kurssi tuotekuvauksen perusteista. Alkuun kävimme läpi valokuvauksen perusteita ja järjestelmäkameran salaisuuksia ja ikävä kyllä suurimmalta osalta ne jäivät minulle vielä hiukan salaisuuksiksi, koska olin ensimmäiset tunnit kotona sairastamassa ja pääsin mukaan vasta seuraaville tunneille ja kertaukseen mukaan.
Hiukan tilannetta hankaloitti myös, että minulla ei ole omaa järjestelmäkameraa, vaan jouduin tekemään kokeiluja koulun kameralla. Vieras kamera ja vähän aikaa, niin se ei ole ihan onnistunein yhdistelmä. Ja vaikka olenkin aina pitänyt valokuvaamisesta, niin tuo oman järjestelmäkameran puutteen takia kaikki tämä tekninen tietous ja sen käytännön sovellus on aina jäänyt vähän heikoille.
Koulun kameralla kokeilin tuotekuvausta ja yksityiskohtien kuvaamista, mutta niistä kaikki otokset sitten myös jäivät koulun kameraan. Vaan eipä niissä nyt ollutkaan mitään ihmeellistä, mutta tulipahan kokeiltua kuitenkin.
Kotitehtäviä varten sain onneksi kameran lainaan ja sillä sitten sain räpsittyä tarvittavat otokset. Osan tehtävistä tein kuitenkin ihan vaan puhelimen kameralla, koska se oli helpommin kannettavissa mukana ja nopeammin käytettävissä. Meillä oli tehtävänä kuvata oma päivä aamusta iltaan ja kaikkea mitä sen päivän aikana teimme. Puhelimen kamera toimi tässä mainiosti, vaikka oli yllättävän vaikea muistaa pitää puhelinta mukana ja kameraa kuvausvalmiina. Kuvaa varten täytyi aina hiukan pysäyttää tilannetta, jotta kuva tuli otettua. Kuvat vietiin sitten PowerPointiin ja niistä tehtiin diaesitys.
Vapusta teimme samanlaisen kuvakertomuksen ja kun se meni edelleen sairastaessa flunssaa, niin mitään riehakasta vapputilitystä ei sitten tullut, pikemminkin seurasin kuinka mehukannu vajenee. No, tavallaan sekin kai melkein käy perinteisestä vapusta...
Lisäksi meillä oli tehtävänä kuvata kuvasarjoja time lapsea ja panoraamakuvaa varten. Time lapse olisi vaatinut noin 300 kuvaa, jotka olisi räpsitty noin 20-30 sekunnin välein. Itselläni oli lainakamera, jossa oli todella pieni muistikortti ja koska en sitten ollut itsekään siihen halukas uutta hankkimaan, niin kuvasarjat jäivät vähän lyhykäisiksi. Tein neljä kuva sarjaa, josta ensimmäinen jäi omaksi kokonaisuudeksi ja lopuista sitten yhdistelin (tai totuuden nimissä minä tein time lapset ja opettaja ne yhdisti) kolmesta erillisestä kuvasarjasta yhden pidemmän time lapsen, siihen tuli kuitenkin lyhyitä katkoja, koska olin purkanut kuvat välillä koneelle. Yritin saada tähän ensimmäistä time lapsea näytille, mutta se ei vaan toiminut tässä. No, siinä ei olisi ollut kovin montaa kuvaa ja se olisi siten ollut tosi nopea. Mutta jatkan vielä yrittämistä, jos vaikka joskus saisin sen tähän toimivana.
Panoraamakuviin sarjat onnistuivat helpommin, koska niihin ei tarvinnut kuin 9-15 kuvaa. Itse otin useammankin kuvasarjan panoraamakuvia varten ja olipa hauskaa, kun kuvat vaan vei Photoshoppiin ja klikkaili muutaman kerran, niin ohjelma teki kuvista valmiin panoraamakuvan. Omalla osaamisella ei tässä ollut juurikaan merkitystä eli ansioita onnistuneista panoraamakuvista ei juurikaan voi ottaa itselleen. Alla ensimmäinen panoraamakuva Hollolan kirkonkylälle vievältä tieltä. Vaan kovin pieneksi nämä kuvat jäävät tässä, mutta jospa niistä näkisi idean.
Toinen panoraama kuva on Lahden satamasta vielä ennen jäiden lähtöä.
Kolmas panoraamakuva oli käytävä ottamassa vielä samasta kohtaa jäiden lähdön jälkeen, koska en itse niin perusta lumesta ja jäästä.
Huolimatta, että en niin perusta talvesta ja talvikuvista, niin kumman sitten kehystinkään? No, sen talvikuvan tietysti; täysin loogista!
Näiden lisäksi tutkimme neulansilmäkameraa ja kalansilmäobjektiivia. Etsimme netistä ohjeita ja varasimme kouluun tarvittavat välineet, mutta edelleenkin oman kameran puuttuminen hiukan rajoitti tekemistä ja osallistuminen jäikin muiden tekemisen seuraamiseen. Tekniikka on kuitenkin hallussa periaatetasolla ja vanhanaikainen neulansilmäkamera filmillä houkuttaisi kokeilemaan...
