Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Näyttelyt

FISKARSIN KESÄNÄYTTELYT

Kulttuuripuolen ensimmäisen vuoden opiskelija lähtivät yhdessä Fiskarsiin katsomaan kesän näyttelyitä: Iloa ja Kipinä- kantaaottavuuden uudelleen arviointia?

Pienoismalli Fiskarsin kylästä Fiskars-yrityksen näyttelytilassa.

En ole koskaan käynyt Fiskarsissa, mutta olen kovasti kuullut kehuja ja sillä oli mukava lähteä reissuun, eikä Fiskars pettänyt odotuksia. Kolmen tunnin bussissa istuminen oli aika puuduttavaa, mutta perille päästyä sää suosi meitä ja alueena Fiskars oli aika idyllinen ja näyttelyt olivat hienoja.


Näyttelyistä aloitimme Iloa-näyttelystä. Näyttely oli Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan järjestämä 20. näyttelyvuoden kesänäyttely. Näyttelyssä oli useiden eri taiteilijoiden ja käsityöläisten teoksia. Iloa-näyttelyssä haettiin iloa työnilon, silmänilon ja tekemisen ilona. Näyttely kyllä saavutti tavoitteensa; itse koin näyttelyn hyvinkin positiivisena ja iloisena asiana.


Takaseinällä näkyvät valaisimet lähempää.

Näyttely oli varsinaisesti kahdessa salissa, joista toinen oli jaettu väliseinillä pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja toinen oli yhdessä isossa salissa. Värejä, muotoja ja materiaaleja oli riittämiin ja oli hauska nähdä kuinka eri tavalla eri materiaaleja oli käytetty. Näyttelyssä oli lähinnä kaikkea vaatteista ja valaisimista käyttöesineisiin, koriste-esineisiin ja taideteoksiin. Esillä oli kaikkea ihanaa ja kivaa.



Tämä näkyi ulos jo ennen sisäänkäyntiä ja edestäpäin tämä oli varsin hellyttävä.


Näissä portaissa on muotoa ja valoa ja taustassa vahvaa väriä ja ne ovat varsin hauskan ja iloisen näköiset.


Seinän takana oli keramiikkaa ja pöytä.


Kipinä - kantaaottavuuden uudelleenarviointia? -näyttelyn tilat olivat jo itsessään aika ihanat. Tässä yksi ihanista, pienistä kaari-ikkunoista ja hieman ulkona näkyvää vehreää maisemaa.

Kipinä-näyttelyssä oli valokuvia, kollaaseja, videoita, veistoksia ja muita teoksia, joissa oli käytetty hyvinkin erilaisia materiaaleja ja tekniikoita; mm. leivästä oli tehty astioita. Näytely rakentui niin ikään usean eri taiteilijan teoksista.


Hanna Weseliuksen viiden valokuvan sarjasta kaksi kuvaa.

Näyttely oli kolmessa kerroksessa ja ulkoa löytyi vielä muutama teos, eli nähtävää riitti.

 


Näyttelyiden jälkeen kävimme seuraamassa lasipajassa lasinpuhaltajan työskentelyä ja oli todella vakuuttavaa kuinka näennäisen helposti hän muotoili norsun ja puhalsi pienen spiraalikuvioisen pullon.

Sepän pajassa seurasimme hetken aikaa myös sepän työskentelyä.


Sisällä oli hänen taidonnäytteitään myynnissä, mutta ulkoa löytyi tällainen taottu portti, tuo olisi aika upea kotipihassa, eikö?


Näyttelyt on nyt kierretty ja kävelimme ja nautimme Fiskarsin idyllistä ja kiersimme kirja- ja käsityöläiskauppoja, koru- ja vaateliikkeitä ja löysimmepä myös suklaapuodin, jossa oli myynnissä kaikkien muiden suklaaherkkujen lisäksi myös mendianteja; samoja suklaakiekkoja, joita minä tein makeita herkkuja tehdessämme. Piipahdimme myös yritys Fiskarsin näyttelyssä, jossa esiteltiin yrityksen historiaa ja tuotantoa.


Bussille kävellessä joen rannasta tuli vastaan myös tällainen; ihan en ole varma sen tarkoituksesta, mutta se näytti kuitenkin varsin hauskalta vihreän luonnon keskellä.