Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


maanantai 8. huhtikuuta 2013

Ruoka

RUOKAVALUT

Aloitimme muiden töiden lomassa myös ruokien valmistelun ja teimme ruuista kipsimuotteja revultex-valuja varten.

Aiheena olivat sisäelimet, mutta kasvissyöjänä sain sitten luvan tehdä valut kasviksista. Kävin kyllä tutkimassa liha- ja kalaosastoa useampaankin kertaan, mutta ajatus tuntui varsin vastenmieliseltä, enkä osannut päättää, että mikä olisi ollut pienin paha käsitellä. No, varmasti asia tulee vielä joskus työssä vastaan, mutta sitten ei tarvitse miettiä, että mitä teen, vaan teen sen mitä tarvitsee.

Aloitin valut parsakaalista; ajattelin, että siitä tulee tarpeeksi mielenkiintoisen näköinen ja siinä on muodon puolesta haasteita.


Valut tehtiin ihan tavalliseen tapaan, mutta nyt kaalin varret jätettiin astian seinään kiinni, jolloin niistä tulee kaatoaukko revultexille. Ensin kaalit työnnetään kipsiin, annetaan jähmettyä, tehdään kohdistusmerkit ja sitten muotti eristetään tuttuun tapaan kovalla vaahdolla ja astianpesuaineella. Sekoitetaan uusi kipsi ja se kaadetaan varovasti muottiin. Kaataessa tulee varoa kaatamasta kipsiä suoraan mallin päälle ja alkuun puhallellaan, että kipsi asettuisi kaikkiin mutkiin ja kuoppiin.

Tässä muotit on jo avattu ja parsakaalia on kaiveltu  muotista pois. Kipsi kuivuessaan kuumenee ja olin odottanut, että kaali olisi ennättänyt yön aikana kypsyä kipsin sisällä, mutta näinpä ei sitten kuitenkaan ollut käynyt.



Kaali oli vielä varsin syötävänäköistä muotista kaivelun jälkeen, mutta koska ne olivat olleet kipsissä ja muotin eristeenä oli käytetty mäntysuopavaahtoa ja astianpesuainetta, niin ne eivät olleen enää syömäkelpoisia. Harmi sinänsä joutua heittämään hyvää kaalia hukkaan.


Muotit jäivät kuivumaan ja niiden kuivuttua saatoimme aloittaa revultex-valut. Valuun tarvittiin riittävät suojat eli silmäsuojat ja kunnollinen hengityssuoja. Välineinä oli puristimet kipsimuottien ympärille ja suppilo, kaatoastia ja tuorekelmu. 

Kipsimuotteja oli lämmitetty pari kolme tuntia ennen valamista lämpöpuhaltimilla, jotta revultex ei jähmettyisi liian nopeasti muotin aukon suulle ja tukkisi aukkoa.


Revultex kaadetaan suppilolla kaatoaukosta muottiin ja kun muotti on täynnä, niin aukko tukitaan tuorekelmulla ja valu jätetään kuivumaan yön yli.



Seuraavana päivänä muoteista kaadetaan ylimääräinen, vielä juokseva revultex pois. Poiskaadettu revultex on uudestaan käytettävissä, mutta se kerättiin talteen erilliseen astiaan, koska osa muoteista oli ennättänyt jo sisäelimien jäljiltä homehtua ja siten siinä olisi saattanut olla ylimääräisiä pöpöjä. Tosin revultex on aika vahva myrkky, joka todennäköisesti olisi kuitenkin "polttanut" kaiken ylimääräisen pois.


Tässä on jo muoteista kaivettuja revultex-malleja. Muotista kaivaminen oli aika työlästä, koska muotit eivät olleet ihan niitä päästävimpiä, vaikka olin käynyt läpi kaikki kohdat muotissa, jotta siinä ei olisi ollut lainkaan umpinaisia kohtia. Parsakaali oli sen verran röpelöinen, että sitä sai kiskoa ihan voimiensa takaa, mutta irtosi raa'an voiman, pienen houkuttelun ja nypeltämisen jälkeen. Tässä vaiheessa nuo parsakaalit näyttävät hieman joltain, mitä koira olisi voinut oksentaa matolle, mutta ehkä ne tuosta vielä muuttuvat loppukäsittelyn jälkeen.


Parsakaalien lisäksi tein ananaksen, josta tässä vielä vaan varsinainen hedelmäosa. Hattu odottaa vielä muotissa kuivumista, jotta kaikki lehdet saataisiin poistettua ennen valun tekemistä.


Ananaksen hatun kuivuminen vei yllättävän kauan, mutta kun vaan malttoi odottaa, niin kuivuneet lehdet lähtivätkin sitten melko helposti irti; kosteina niiden repiminen ja riuhtominen oli työlästä. Kun lehdet oli sitten viimein irrotettu, niin saatoin tehdä muottiin revultex-valun. 

Valu tehtiin kuten muutin, muotti tukevasti kiinni puristimilla, lämmitetään ennen valua ja sitten kaadetaan suppilolla revultex muottiin. Annetaan kuivua seuraavaan päivään ja kaadetaan ylimääräinen revultex pois, tosin tästä sitä ei juurikaan jäänyt kaadettavaksi, koska lehdet ovat sen verran ohuet. 

Annetaan muotin kuivua kunnolla ja sitten ihan vaan raa'alla voimalla ja sorminäppäryydellä avataan muotti ja irroitetaan lehdet muotista. Sorminäppäryyttä ja voimaa todella tarvittiin, koska lehdet piti vetää muotista alas- ja ulospäin samalla kertaa ja revultexhän on luonnonkumia ja sitenhän se sitten joustaaaaaa.