Koulutiellä jälleen, tosin nyt opiskelu on jotain ihan muuta kuin mikään tähän mennessä. 4-kympin kriisiin kuuluu kuulemma, että lähdetään opiskelemaan joko hoito- ja hoiva-alaa tai sitten käsityöläisammattiin ja minä sitten valitsin tämän jälkimmäisen. Sattuman ja suosituksen kautta alaksi valikoitui tarpeistonvalmistus ja tällä tiellä ollaan ja katsotaan mihin asti se vie. Vaan mennessä näkee ja täältä blogista voi seurata, että mitä kaikkea olen ennättänyt oppia.

Sana tarpeistonvalmistus ei kerro monellekaan juuri mitään, mutta kun sitä hiukan avaa, että kyseessä on teatterin pienrekvisiitta, niin jo vähän enemmän. Tarpeistonvalmistus on lähinnä sitä, mikä jää lavastuksen ja puvustuksen väliin.


torstai 25. huhtikuuta 2013

Tuotesuunnittelua

IDEOITA JA TUOTTEITA

Meillä oli myös jakso tuotesuunnittelusta, jossa käytiin tuotesuunnittelun perusteita läpi ja tehtiin erinäisiä harjoituksia; meidän piti mm. muotoilla itsellemme nimen etukirjaimista logo ja hakea trendivärejä ja värittää niillä kellotaulua.

Varsinaista tuotesuunnittelua kokeilimme henkariin, joka piti ideoida jonkin ongelmakohdan ratkaisemiseksi. Itse lähdin miettimään, että mitä haluaisin henkarilta ensin kotona ja sitten matkalla ja tästäpä se idea sitten lähti. Olisin periaatteessa saanut omasta henkaristani vaikka kokonaisen tuoteperheen, koska alkuperäinen malli oli tosiaan kotikäyttöön ja siitä sitten ideointi jatkui matkakäyttöiseen henkariin ja kotihenkaristakin oli jo variaatioita mietittynä. Tässä prototyyppi peruskoti-henkarista. Olisin halunnut henkariin myös klipsin, jolla sen voisi kiinnittää myös muuhun kuin vaatekomeron tankoon, mutta tätä klipsiä en lähtenyt sitten rakentelemaan, koska sitä en olisi osannut rautalangasta tehdä.


Toisena tehtävänä meillä oli parityönä tehtävä kolmipyöräinen romu- tai kierrätys-robotti. Suunnistimme parin kanssa metallilavalle etsimään aarteita ja niitähän sieltä löytyikin. Olimme jo rakennelleet hienon version, kunnes tajusimme, että emme saa rautalangalla kiinnitettyä raskaita osia niin, että robottia voisi liikuttaa. Raskaampi malli olisi vaatinut hitsaamista ja siihen meillä ei ollut nyt mahdollisuutta. Lähdimme miettimään kevyempää versiota ja versiota, johon osat olisi helpompi kiinnittää ja keksimme, että kanaverkko olisi aika hyvä alusta. Kanaverkon antamista mahdollisuuksista huolimatta jouduimme keventämään robottiamme huimasti.


Parhaat palat taisivat jäädä käyttämättä, mutta saimme sentään jotain pelastettua robottiin, mutta sekin vaati osien purkamista ja irrottelua. Robotti valmistui kuitenkin ajallaan ja täytti edellytykset; kierrätystavaraa ja kolme pyörää.